Yksin ei tarvi tässä maailmassa olla, vaikka välillä siltä tuntuiski. Ainakaan ei Pekingissä. Tarvii vaan avata verhot iltasella ja kattoa satoja valoisia ikkunoita. On täällä muitakin siis!
Ennen tänne lähtöä mua varoteltiin mummoista, jotka tökkii aurinkovarjoilla silmiin. Mutta varoitus on ihan liian lievä! Pitää varoa myös kaikkia muita, aurinkovarjo on nimittäin kaikilla arvonsatuntevilla ei-liian-länsimaistuneilla täällä länsimaistuneessa Pekingissä. Ja totuushan on, että vaikka täällä on monia mua pitempiä ihmisiä, niin keskimääräsesti kiinalaiset on suomalaisia lyhyempiä. Ja täällä on paljon niitä minikokosia (metrinkorkusia) tyyppejä, varsinki vanhuksia ja maaltatulleita. Ja kun ne sit kantaa sitä aurinkovarjoaan niin ne varjon piikit on just siinä mun silmien kohalla. Eli ainaki turistipaikoissa kannattaa varoa silmiään jos tänne tulee!
Ens viikolla Suomeen. En tajua! Siistiä!
