Aloilleen asettumista

Voitte vaan arvata kuin venäläinen olo mulla on ku istun tässä asuntolan sängyllä uudet tohvelit jalassa ja syön kuorellisia auringonkukan siemeniä. Vastaus on Hyvin venäläinen. Suosittelen sisätohveleita ja auringonkukan siemenien syömistä kaikille, etenki auringonkukan siemenien syöminen on hyvin hyödyllistä kieli-/suujumppaa.

Sain siis tänään muutettua tähän mun lopulliseen huoneeseen. Tavarat alkaa olla paikoillaan ja mä oon kyl ihan tyytyväinen. Ei tää nyt mikään hullumpi huone oo! Kattokaa vaikka: Teitä käy niin kateeks nää meiän erikoisvarusteet.

Eipä oo Ellin soluissa näin hienoja lamppuja!

Lenkille päästäkseen ei tarvi mennä ees ovesta ulos. Senku nousee sängystä ja vot.

Entäs sitte verhot ja tapetit? Suoraan ku resitentin linnasta.

Kyl mun nenä ehkä vähän rypisty ku katoin mun täkkiä. Se on sellanen superlämmin villaviltti - ja täynnä mustia hiuksia. Se on varmaan ollu jollain kiinalaisella ennen mua... Mut sain mä siihen jotenkuten taiteiltua lakanan. Menettelee.

Tänään meillä oli siis eka päivä koulua. Siihen kuulu muutama puhe, kielitaitotesti ja kävelykierros tähän lähistölle. Se kävelykierros oli kyllä todella turha meidän ryhmälle, käytiin kattomassa missä on kauppa (jossa kaikki varmaan oli jo käyny), mistä voidaan ostaa liittymät ja nostaa rahaa. Oltiin varmaan puolessa tunnissa valmiit ja käytiin sit selvittämässä mun ja mun matkakaverin avainsotku. Saatiin nimittäin eilen ovibabushkan avaimet ja sille piti toimittaa ne takas. Se homma selvis yllättävänki nopeesti, vaikkei ehkä ihan niin ku mä olin aatellu.

Sain kaverin mummolta suklaata naistenpäivän kunniaks! :)

Ehittiin käydä porukalla vielä syömässäki koulun ruokalassa ennen ku toinen ryhmä tuli niitten tutustumiskierrokselta. Ne käväs tossa pihassa ja ilmotti menevänsä vielä ottaan passikuvia opiskelijakorttii varten. Mä lähin niitten mukaan ja kuulin matkalla, miten ne oli hankkinu kaikille liittymän, käyny pankissa ja kulkenu pitkin kaupunkii. No, sain mäki sit ainaki ne kuvat.

Tähän mennessä kaikki meiän henkilökunta ja opettajat on ollu tosi mukavia ja huumorintajusia. Ootan jo ihan innolla meiän kursseja. Harmi kyllä mä en ehtiny lukee meiän kurssikirjallisuutta vielä, mut ehkei se haittaa. Luen sit tuol puistossa kevätilmassa jos ne on niin tärkeet. :P

Meiän ikkunasta näkyy Tverin yliopiston päärakennus ja kaikkee sälää. 

 Tver näyttää tässä vaiheessa ihan mukavalta pikkukaupungilta. Täältä saa ihan hyvää ruokaa järkevään hintaan ja näyttää täällä olevan muitaki kivoja kauppoja... Parasta just nyt on kuitenki ehkä se, et suunnilleen me kaikki asutaan tässä samassa rakennuksessa meiän opiskelutilojen kans. Me siis tavataan mennessä, tullessa ja palatessaki. Kenenkään luo ei oo pitkä matka ja esim. tunneille pitää nousta vaan yhet portaat. Venäjän kieli alkaa pikkuhiljaa hivuttautuun suomen rinnalle, ehkä mä todellaki alan kohta käyttään sitä ihan kokonaan.

Likaset lattiat ei enää haittaa mitään ku mulla on näin kauniit tohvelit! :)

Aikaerohan on toistaseks vielä kaks tuntii, joten nyt alkaa olla yöunien aika. Krooh pyyh!